Monella on varmaan samanlaisia tuntemuksia, mutta avaudun nyt omistani. Miltä tuntuukaan olla jumissa työtehtävässä, jossa ei pääse käyttämään osaamistaan? Miltä tuntuu olla jumissa tehtävässä josta ei saa itse enää mitään? Olen ollut tässä tehtävässä nyt hieman reilu vuoden. Aloitin työn mahtavalla motivaatiolla ja työtehtäviin kuului monipuolisia tehtäviä. Sitten tapahtui jotakin, työtehtävä muuttui täysin. Aluksi fiilis oli positiivinen ja uuden opettelu tuntui mukavalta. Muutoksen myötä koin kuitenkin ettei tämä työ ole se mihin aikoinaan hain ja mitä haluan tehdä. Joka tapauksessa monia paikkoja hakeneena ja turhautuneena työhön olen ollut työssä vielä muutoksen myötä puolisen vuotta. Pikkuhiljaa työ rupesi enemmän olemaan pakkopullaa kuin että on mukavaa mennä töihin. Joka aamu sitä mietti että taas on mentävä töihin, mutta mukavien työkavereiden avulla on jaksanut. Pikkuhiljaa työt vähenivät ja välillä sai pyöritellä oikeasti niitä peukaloita. Aika rupesi matelemaan silloin kuin työtä ei ollut. Kesällä kaksi työkaveriani irtisanoi itsensä ja jäin yksin tämän tehtävän kanssa. Mitään muutosta ei kesälomankaan jälkeen tullut ja jotenkin työ vaikutti myös negatiivisesti mm. stressinä vapaa-aikaankin. Kai se jollain tavalla koko ajan kolkutti siellä takaraivossa, vaikkei sitä varsinaisesti ajattelut. Kaikkea tätä on vielä varjostanut työpaikan sisäilma ongelmat ja jatkuva sairastelu. Jotenkin mulla oli tunne, että oon jumissa pitkässä määräaikaisuudessa. Sisäiset haut eivät olleet puoleen vuoteen johtaneet muuhun kuin haastatteluihin, mutta en luovuttanut vaan jatkoin hakemista. Nyt puoli vuotta asiaa stressanneena, olen tilanteessa jossa sisäinen haku tuotti tulosta. Maanantaista alkaen pääsen uusiin tehtäviin ja tekemään oikeasti töitä. Ei saisi valittaa, koska monilla ei ole sitä työpaikkaa, mutta en halua myöskään salata näitä tuntemuksia. En sen enempää halua avata työpaikkaani ne tietävät jotka tietävät. Jotenkin uutisen uudesta tehtävästä kuultuani harteiltani tippui iso taakka. Innolla kohti uutta tehtävää ja uusia haasteita.. Positiivinen asenne kunniaan. :)
.jpg) |
| Pieni piristys arjessa tuo iloa <3 |
Marika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti